|
|
Pennun kehityksestä...
|
"Pennun kehitys ja sen ymmärtäminen on tärkeä seikka johon olisi hyvä tutustua ennen kuin pikku pentu saapuu kotiin. Mitä enemmän tutustuu kirjallisuuteen sitä enemmän tietoa ja sen myötä taitoa kehittyy pennun ja koiran luonteen kehityksestä. Pennun kehityksestä löytynee liuta erinlaista näkökantaa. Alla etologinen katsaus." Pentu on aina yksilö, sen elinympäristö sekä sen perimä ja kaikenmuotoiset, niin hyvät kuin pahat, kokemukset muokkaavat sen kehitystä. Alla siis tutustumisen arvoista tietoa pennun eri kehitysvaiheista.
|
|
Etologinen näkökulma pennunkehitykseen. Pennun
luonteen kehitys voidaan jakaa ja nimetä eri vaiheisiin mutta on muistettava,
että näiden kehitysvaiheiden ajallinen rajaaminen on jossain määrin
mielivaltaista ja käytännössä eri kehitysvaiheet saattavat mennä jossain määrin
päällekkäin.Tässä artikkelissa luodaan katsaus Vegetatiiviseen vaiheeseen Ensimmäiseen sosiaalistumisvaiheeseen joka jaetaan: *
leimautumisvaiheeseen
VEGETATIIVINEN
VAIHE on puhtaasti fysiologinen
vaihe, jonka aikana pentu ei pyri
muuhun kuin säilymään hengissä. HERÄÄMISVAIHE pentu näkee ja kuulee, alkaa liikkua. Se ymmärtää
emänsä erilliseksi fyysiseksi kokonaisuudeksi, jonka huulia se nuolee ja
pureskelee, sekä taistelee sisarustensa kanssa pääsystä emän nisille. Pentu
tutustuu ihmiseen ja mikäli useimpiin etologeihin on uskomista, pennun jokapäiväinen
käsittely ( sylissä pitäminen, silittäminen, jne.) edesauttaisi aivojen
kehitystä ( tuntoaistin kautta), stressinsietokyvyn kehittymistä, ja tämän
tyyppinen ensikontakti loisi myös perustaa ihmisen ja koiran väliselle
hierarkkiselle suhteelle. LEIMAUTUMISVAIHE kaikki se, minkä pentu tänä ajanjaksona oppii vaistojensa,
viettiensä ja ympäristönsä kautta säilyy sen muistissa loppuelämän
vaikuttaen sen käyttäytymiseen. Lajienvälisen
sosiaalisaation onnistumisen takeena on kehitykselle suotuisa ympäristö, mm.
Se, että pentu saa olla emänsä ja sisarustensa parissa aina vieroittamiseen
asti. Lajienvälisen
sosiaalisaation perusta luodaan myös tänä ajanjaksona ja näin ollen on erittäin
tärkeää, että pentu on tekemisissä myös muiden lajien - ja erityisesti
ihmisen - kanssa. Pennulla
on siis oltava 4. - 8. viikon ikäisenä säännöllinen kontakti ihmiseen (
ääni, tunto, ...), sekä miehiin että naisiin, aikuisiin ja lapsiin. Mikäli
pennun lajienväliseen sosiaalisaatioon ei kiinnitetä huomiota, voi syyttää
vain kasvattajaa. Pentu
tulee totuttaa erilaisiin ääniin. Pentu oppii erottamaan ympäristöään ja
sille pitäisikin antaa virikkeitä, jotka saisivat sen mielenkiinnon heräämään
samalla varmistaen ettei pentu saa mitään epämiellyttäviä kokemuksia
ihmisestä. Pentu totutetaan myös vieraisiin ihmisiin. ENSIMMÄINEN
SOSIAALISTUMISVAIHE Pennun 8. elinviikko on erityisen tärkeä; tänä aikana se oppii
pelon merkityksen. Mikäli tämä
oppiminen sujuu suotuisasti, niin lopputulos ei ole mitenkään negatiivinen:
onhan pelko olennainen osa elämää ja vaikuttaa osaltaan luonnolliseen
aggressiivisuuteen/ aggressiokäyttäytymiseen. Mikäli
pentu on hyvin herkkä ja alistunut, tulee tähän vaiheeseen kiinnittää
erityistä huomiota: mikäli pelko opitaan “väärin” saattaa seurauksena myöhemällä
iällä olla erilaista assosiaalista käyttäytymistä, jopa nk. “ongelmakäyttäytymistä”. Pennun
tulee nähdä ihmisisäntä ylempiarvoisena mutta toisaalta turvallisena,
varmana ja tasapuolisena. Liian häilyväinen, päättämätön ja epävarma isäntä
voi huomata koiran kuvittelevan olevansa hierarkiassa ylempiarvoinen, mikä voi
puolestaan aikuisiällä näkyä sekä lajinsisäisenä että lajienvälisenä
aggressiona. Tämän
kehitysvaiheen aikana pentu laajentaa ja painaa mieleensä ihmiseltä oppimiaan
asioita ( lähinnä käyttäytymisnormistoa). Koska tämä
kehitysvaihe on niin merkitsevä, eivät etologit ole yhtä mieltä parhaasta
vieroitus- ja uuteen laumaan totuttautumisiästä: toisten mielestä
8-viikkoinen on altis stressaantumaan ja kehityksen optimoinnin kannalta pentu
tulisi sijoittaa uuteen laumaansa joko 3-kuisena tai 7-viikkoisena. HIERARKIAN
MUODOSTUSVAIHE
Sosiaalistuminen vahvistuu, pennun tulisi myös hyväksyä ihmisisännän
ylempi arvoasema, pentu oppii uusia asioita ja tämän takaamiseksi sen
viettitoimintoja tulisi kannustaa siinä, missä ne ovat toivottavia ja aloittaa
myös perustottelevaisuuden harjoittaminen. Tulisi
keskittyä erityisesti seuraaviin asioihin: *
8vko-3kk: pentu oppii kulkemaan autossa; *
8vko-3kk: pentu oppii kulkemaan hihnassa pureskelematta sitä; * 8vkosta
lähtien: pentujälki/pentuhaku lauma-ja saalisviettiä vahvistaen; * 2kk-4kk:
siisteyskasvatus: vaatii tarkkaa aikataulua ihmisisännältä; * 2kk-4kk:
pentu oppii ettei vastaantulijoiden päälle saa hyppiä; * 2kk-5kk:
pentu oppii istumaan/ jäämään istumaan; * 2kk-5kk:
pentu oppii ettei pöydästä saa varastaa eikä kerjätä, ulkona ei saa syödä
jätteitä; *
11vko-5kk: pentu oppii menemään maata; * 3kk-5kk:
pentu oppii tulemaan luokse kutsusta, seuraamaan ilman hihnaa (älä koskaan
juokse pennun perään, vaan mene piiloon ja anna sen etsiä sinut; älä pidä
pentua irti paikassa,jossa se voi vahingoittaa itseään) * 3kk-5kk:
pentu oppii pysähtymään käskystä ( ja malttaa olla aloillaan); * 3kk-5kk:
pentu oppii ettei se saa pureskella sopimattomia asioita ( esim. käsiä, sormia
>nk. rituaalipureman oppiminen) ja esineitä. TOTTELEVAISUUSKOULUTUS Tavoitteena on täsmällisyys: ohjaajan on oltava kärsivällinen mutta
tinkimätön koska 5-6 kuukautinen pentu itsenäistyy ja se saattaa koetella
rajoja. TYÖSKENTELY
(11-kuisesta
lähtien)
Vahvistetaan jo opittua, korjataan virheitä, valmistaudutaan työskentelyyn/
treenaamiseen palveluskoirapiireissä ( kerhot, rotujärjestöt, treeniporukat,
ymv.)
PENTUKOIRAN
OHJAAJAN “ABC” - käytä
aina hyvin “koodattua” kieltä, eli käskyjä, jotka pentu varmasti tuntee,
asianmukaista äänensävyä (tarkkaile pennun reaktioita eri äänensävyihin); - älä
unohda, että käskyt kohdistetaan koiran kuulo-, näkö- ja ajoittain tuntoaistille; - tutustu
hyvin koirapsykologiaan; - älä
harjoittele mekaanisesti; - käytä
koulutuksessa hyväksesi koiraeläimen luontaisia viettitoimintoja äläkä yritä
inhimillistää koiraa; - sinun on
oltava nopea ja oikeudenmukainen päätöksissäsi ( rangaistuksen on seurattava
välittömästi ei - toivottua käyttäytymistä ja palkkion toivottua käyttäytymistä). eri lähteistä koonnut Outi Vilkuna, kiitos ! |